Yksin eivät hommat välttämättä luista
Työpaikoilla koronavirustilanteen pitkittyminen on nostanut mielenterveyteen liittyvät kysymykset entistä vahvemmin esille. Osa työntekijöistä on työskennellyt jaksamisen äärirajoilla, osalla toimeentulo huolettaa ja perheissä kärsitään kireästä ilmapiiristä. Nyt on pelkona, että epidemia ja sen aiheuttamat olosuhteet tulevat entisestään heikentämään henkistä hyvinvointia monilla työpaikoilla.
Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat kasvaneet myös tilastojen mukaan. Mielenterveyden häiriöistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 43 % vuosien 2016-2019 välillä. Vuonna 2019 menetettiin 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen vuoksi. Vuonna 2019 yli 6 600 työntekijää siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle mielen- terveyden häiriöiden vuoksi.
Työelämän mielenterveysohjelmassa tavoitteena on tukea ja vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä ja kehittää uusi mielenterveyden tuen malli. Ohjelma liittyy mielenterveysstrategiaan vuosille 2020-2030, jonka yhtenä painopistealueena on hyvä mielenterveysjohtaminen. Mielenterveys nähdään ihmisen ja yhteiskunnan inhimillisenä pääomana ja on koko yhteisön asia.
Merkittävää on todeta, että moni työkykyyn ja jaksamiseen liittyvä ongelma olisi ennalta ehkäistävissä epäkohtiin puuttumalla ja työn voimavaroja vahvistamalla. Työssä kuormittumista aiheuttavat epäselvät työnkuvat ja vastuut, jatkuva kiire ja tiedonkulun ongelmat. Myös työelämän ulkopuoliset kuormitustekijät vaikuttavat työkykyyn kuten yksityiselämän kriisit. Tällöin vaikeiden aikojen yli kannattelee esihenkilöiden ja työkavereiden sosiaalinen tuki.
Hyvä johtaminen ja työntekijöiden voimavarojen vahvistaminen tukee mielenterveyttä. Esihenkilöillä on suuri merkitys mielenterveyttä tukevan työyhteisön rakentamisessa ja oikea-aikaisessa ongelmiin tarttumisessa osana arjen työkykyjohtamista. Ennaltaehkäisyyn liittyviä varhaisen tuen keinoja ovat esimerkiksi työhön liittyvien ongelmien puheeksi otto tai työn muokkaus.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on osana Työelämän mielenterveysohjelmaa laadittu työpaikoille suunnattu mielenterveyden manifesti. Mielenterveyden manifestin tavoitteena on vaikuttaa työpaikkojen toimintakulttuuriin siten, että työkykyä tukevan työn painopiste siirtyy yksilökeskeisestä, ongelmia korjaavasta toiminnasta yhteisökeskeiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Mielenterveyden manifesti sisältää kymmenen teesiä työelämään.
Manifestin ensimmäinen teesi nostaa esille, että yksin pärjäämisen aika on ohi. Muutostilanteissa sosiaalisen tuen merkitys korostuu. Jokaisen vastuulla on rakentaa yhteisöllisyyttä. Jokaisella on oikeus hyvään johtamiseen, onnistuneeseen työn organisoitiin sekä työstä saatuun palautteeseen ja arvostukseen. Mielenterveyden manifesti tuo esille, että myös esimiehet tarvitsevat työhönsä tukea.
