Suuret ajatukset syntyvät kävellen
– arjen havainnointia
Ohjelmistosuunnittelija tekee intensiivisesti työtään. Puhuu äänekkäästi puhelimeen, välillä pomppaa ylös tietokoneelta ja suorastaan hyökkää kävelemään. Askeleet tömähtävät voimakkaasti lattiaan ja katse suuntautuu keskittyneenä eteenpäin. Pienen lenkin jälkeen hän palaa takaisin tietokoneelle ja kohta jälleen pomppaa ylös ja käy kiertämässä saman lenkin. Näyttää kummalliselta. Mitä ihmettä hän työskentelee tuota samaa kaavaa toistaen. Työskentely näyttää hyvin keskittyneeltä. Häntä on mahdotonta keskeyttää – haluaisin kysyä miksi hän tekee noin. Ehkä hän hakee ratkaisua johonkin ongelmaan.
Lisääntyvä määrä tutkimuksia vahvistaa, että spontaaneilla liikkeillä kuten eleillä, tanssilla, kehon asentojen muutoksella ja piirtämisellä voi olla myönteisiä vaikutuksia korkeamman tason ajattelulle ja luovuudelle. Oppezzo & Schwartz (2014) tutkimusten mukaan rajoitetulla kävelyllä vaikkapa juoksumatolla voidaan edistää luovaa ajattelua. Lisäksi vapaamuotoinen kävely eli vaeltelu lisäsi enemmän luovaa ajattelua kuin ennalta määritelty suorakulmaista reittiä pitkin kävely. Kävely avaa ajatusten vapaata kulkua, ja se on yksinkertainen ja vankka ratkaisu luovuuden lisäämiseen.
Nietzsche (1889) kirjoitti, että suuret ajatukset syntyvät kävellen. Hakala (2022) kyseli ihmisten kokemuksia oivalluksista. Niissä korostui matka. Moni oli saanut oivalluksia matkan aikana. Kiskojen humina vie junamatkustajaa eteenpäin. Kävellessä ja hölkätessä nousee esille liikkeen rytmisyys. Jotkut ratkovat työasioita juostessa.
Liike mahdollistaa keskittymisen ja tarkkaavaisuuden. Liike voidaan tulkita kahden eri mielentilan vaihteluksi eli irrottautumista tekemisen tilasta olemisen tilaan. Niinpä kannattaa opetella tunnistamaan kaksi mielentilaa ; tekemisen mielentila ja olemisen mielentila. Näitä mielentiloja vaihtelemalla pääset luovaan tilaan.
Lähde:
Oppezzo M, & Schwartz, D.L. Give your ideas some legs: The positive effect of walking on the creative thinking. Journal of experimental psychology learning, memory and cognition 2014; 40 (4):1142
Hakala Juha 2022. Ratkaiseva välähdys ja mitä siitä tiedetään