Viime aikoina työyhteisöistä on kantautunut tarinoita miten hallitusohjelmasta uutisointi, muutosneuvottelut, vuokratyöntekijöiden ja vakinaisten työntekijöiden välinen keskinäinen kilpailuhenkisyys luovat työyhteisöissä pelon ilmapiiriä. Epävarmuus omasta ja organisaation tulevaisuudesta johtaa pahimmillaan yksilön ja koko organisaation jähmettymiseen. Kun tunteet menevät mukavuusalueen ulkopuolelle, välttelykäyttäytyminen aktivoituu. Syntyy kyräilyä, takanapäin puhumista ja vetäytymistä omiin kuppikuntiin. Muutosneuvottelujen lähestyessä työntekijä saattaa pelätä oman osaamattomuuden paljastumista. Niinpä hän ei uskalla pyytää apua työtovereilta eikä esihenkilöltä. Vapaajakson jälkeen työntekijä voi kokea ”nokkimisjärjestyksen” muuttuneen ja kokee riittämättömyyden tunnetta työtehtävissä.

Kateus on aina olemassa

On hyvä tiedostaa, että kateus on aina olemassa työyhteisössä. Jossain se vain lymyää ja tarvittaessa putkahtaa esille. Työntekijät ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, vertailevat toistensa palkkoja, rooleja ja vastuita. Tunteet tarttuvat peilisolujärjestelmän avulla ja aiheuttavat kateutta etenkin, jos henkilö kokee olevansa huonommassa asemassa verrattuna toisiin. Lisäksi on hyvä muistaa, että kateus ei kohdistu vain ammatilliseen osaamiseen ja asemaan, vaan myös kollegan ikään, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja saavutuksiin. Kateutta on pidetty perinteisesti kielteisenä ja jopa häpeällisenä tunteena. Niinpä kateudesta puhumista vältetään työyhteisössä. Toisaalta on hyvä muistaa, että Etelä-Pohjanmaalla kateudesta sisuunnutaan. Eteläpohjalainen yrittäjyys onkin saanut alkunsa näyttämishaluun liittyvästä kilpailusta. Hyvä kateus toimii moottorina tavoitteiden saavuttamisessa.

Kateus auttaa itsetuntemuksessa

Kateus auttaa itsetuntemuksessa ja uudistumisessa, joten kateutta kannattaa kuunnella ja kysyä itseltä: Mitä minä toivoisin ja miten voisin sen saavuttaa? Kateus auttaa tunnistamaan tarpeitamme? On hyvä muistaa, että toisten hyvä suoriutuminen voi kannustaa ylittämään itsensä.

Kateutta ei voi kokonaan kitkeä pois mutta sitä voi vähentää. Kateus on yleensä lähtöisin henkilökohtaisesta epävarmuudesta ja pelosta. Se voi olla merkki tarpeesta vahvistaa itseluottamusta ja kehittää omaa elämää. Väsyneenä ja stressaantuneena kateus nousee herkemmin esille.

Kateuden kohtaaminen

Parhaimmillaan kateus johtaa itsetutkiskeluun. Silloin kannattaa pohtia, mikä aiheuttaa kateutta. Älä vertaile itseäsi muihin ja keskity positiivisiin asioihin elämässäsi ja työssäsi. Hyväksyntä tarjoaa väylän tuntea kaikki tunteet sallivasti sen sijaan että pakenisit niitä. Silloin olet halukas kohtaamaan myös epämiellyttäviä tunteita ja tilanteita. Kehitä yhteistyötä ja luo luottamuksellisia suhteita, jotka vähentävät kateuden mahdollisuutta. Jatkuva keskustelu ja kollektiivinen läsnäolo estää kateuden ilmenemistä. Kaikkien paras lääke kateuteen on myötätunnon kehittäminen. Pysähdy ja sano itsellesi ” olen riittävän hyvä.”

Kirjallisuutta:

Myllyviita Katja, 2021. Tunne tunteesi. Duodecim.
Pietikäinen Arto,2021. Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC. Duodecim.
Rantanen Jarkko, 2013. Tunteella. Talentum