Mitä onnistuneelta etätyöltä edellytetään? Etätyötä tehdään erilaisten digitaalisten välineiden, kuten videopalavereiden, pikaviestien, keskustelualustojen ja jaettujen tiedostojen kanssa. Kaikki asiantuntija- ja tietotyö, joita tehdään paikka – tai aikariippumattomasti voidaan pitää etätyönä.
Etätyötä myös tulevaisuudessa
Uusimpien tutkimusten mukaan etätyöllä on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Työterveyslaitoksen Etätyö ja työkykytutkimuksessa vastaajista 80 % olivat tyytyväisiä etätyöhön. Etätyö antoi joustavuutta, mahdollisti työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Etätyöllä koettiin olevan myönteisiä vaikutuksia työn mielekkyyteen ja työmotivaatioon. Etätyö lisäsi työn tehokkuutta, työmatkaan käytetty aika väheni ja perheelle jäi aikaa. Ruuhkahuippuina töitä tehtiin aamutunneille saakka ja välillä otettiin rennommin. Haittoina pidettiin sosiaalisten suhteiden kaventumiseen, työergonomiaan, taottamiseen ja työstä irtaantumiseen liittyviä ongelmia.
Kehittämiskohteiksi nousivat oman työn suunnittelu, yhteydenpito muihin työntekijöihin ja yhteiset pelisäännöt. Etätyötä haluttiin tehdä myös tulevaisuudessa.
Etäjohtamisella läsnäoloa ja empaattisuutta
Etätyö vaatii esimieheltä etäjohtamista, joka usein tapahtuu virtuaaliyhteyksien kautta. Esimiehen on kyettävä vuorovaikutukseen, välittämään läsnäoloa, viestimään ja seuraamaan työtä virtuaalisesti. Etäjohtamisen kannalta tärkeitä asioita ovat luottamus, toimiva viestintä ja vuorovaikutus, pelisäännöt, avoin tiedon kulku ja esimiehen tavoitettavuus. Merkittävää oli, että uudet työntekijät kokivat ongelmalliseksi työhön ja työyhteisöön liittyvän perehdytyksen. Lisäksi etätyössä käytettyjen ohjelmien ja välineiden toimimattomuus aiheutti välillä ongelmia. Haastatteluissa eräs työntekijä koki, että etätyössä esimiehen on helppo piiloutua teknologian taakse. Etäjohtaminen nostaa kolme keskeistä etäjohtamisen taitoa esille: viestintätaidot, vuorovaikutustaidot ja luottamuksen rakentaminen.
Poikkeusoloissa johdon pitää̈ osoittaa aitoa empaattisuutta. Osa työntekijöistä kokee kuitenkin etäjohtamisen hankalana. Yrityksissä on paljon hiljaisia puurtajia, jotka tuottavat toiminnallaan arvoa yritykselle. Työpaikan ongelmat ovat usein niin kompleksisia, ettei niitä edes osata kuvata. Mitä tapahtuu nuorelle työntekijälle, joka ei voi kysyä neuvoa seniorikaverilta? Auttamisessa työntekijöiden sosiaalinen pääoma rakentuu.
Emotionaalinen ja yhteisöllinen tuki koettiin merkittävänä korona-ajan etätyössä. Yhteisillä kahvihetkillä pyrittiin lisäämään yhteisöllistä ja sosiaalista tukia. Omista tunteista kertominen muille ja työkaverilta kuulumisten kysymistä pidettiin tärkeänä. Tiedollista tukea annettiin erilaisten ohjeiden muodossa. Onnistuneet etäkokoukset vaativat hyvää valmistelua ja erilaisten yhteiskäyttöön tarkoitettujen alustojen kehittelyä.
Etätyö haastaa
Nykyinen etäjohtamisen koulutus keskittyy paljolti teknologian käyttöön ja eri välineiden hyödyntämiseen. Etäjohtamisessa tarvitaan vuorovaikutustaitoja, tiimin vahvuuksien hyödyntämistä ja ristiriitojen käsittelytaitoja. Miten etäjohtamisessa voisi enemmän panostaa työntekijöiden potentiaalin esille saamiseen ja hyödyntää laajaa vahvuusnäkemystä? Voidaankin kysyä millaista työtä ja millaisia työntekijöitä etätyö suosii? Kannustaako etätyö liikaa tehtävälistojen tekemiseen ja niistä suoriutumiseen. Estääkö tehtävälistoihin paneutumisen yrityksen kokonaisvaltaisen kehittymisen?
Ohjaako etätyö toimintaan, joissa ei tarvitse muista välittää eikä oman työn seurauksia pohtia? Kun ihmiset työskentelevät samoissa tiloissa he auttavat toisiaan ja hahmottavat samalla kokonaisuutta. Näin yhteinen ajattelu mahdollistuu. Yritykselle arvoa tuottavaa auttamisen kulttuuria on vaikea mitata. Etätyössä toisten auttamisesta tulee lähinnä hidaste. Nykyteknologian avulla ihmisten välinen sosiaalinen liima toimii huonosti.
Toisaalta etätyö vaatii suunnitelmallista oman työn kehittämistä. Etätyö auttaa karsimaan turhat prosessit pois. Parhaimmillaan se johtaa omien töiden omistajuuteen. Enää ei istuta palavereissa ja ajan hukkakäyttö karsiutuu pois. Toisaalta voisi kysyä perheiden mielipiteitä etätyöstä. Miltä tuntuu, kun koti muuttuu etätyökonttoriksi? Miten työstä palautuminen tapahtuu etäkonttorissa? Miten lapset kokevat, kun heidän huoneensa muuttuu etäkonttoriksi? Miten puolisoista tulee palkattomia konttorisiivoojia ja kotihengettäriä liukuhihnamaiseen ruoanlaittoon?
Korona-ajan etätyö̈ asettaa esihenkilöille työyhteisöille uusia vaatimuksia myös aktiivisuuden suhteen. Tieto kulkee verkossa reaaliajassa ja tarvitaan uudenlaista ketteryyttä. Esihenkilöt eivät voi elää olettamusten varassa. Työntekijöiltä vaaditaan itseohjautuvuutta ja tavoitteellista toimintaa.